Voiko sananvapauden toteutuminen edellyttää keskustelun lopettamista?

Sananvapaus on ollut esillä niin Sikatehtaat -oikeudenkäynnin, Elisaa velvoittavan oikeuden päätöksen kuin vangin kirjeenvaihto-oikeudenkin tiimoilta. Monien kansalaisjärjestöissä toimivien mielestä sananvapaus on näissä tapauksissa vakavasti uhattuna. Näissä tapauksissa on kyse siitä, että sananvapauden pelätään kärsivän siitä, että viestintäyhteys katkaistaan sananvapautta rajoittavalla tavalla – vangin kirje Helsingin Sanomien mielipidepalstalle luettiin, oikeus velvoittaa Elisan ennalta estämään yhteydet ruotsalaispalvelimeen, kansalaisaktivien keskustelualoitteeseen liittyvän tiedonhankinnan tuomitseminen.

Mutta voiko myös olla tilanteita, joissa keskustelun päättäminen on sananvapauden toteutumisen nimenomainen edellytys?

Julkisen sanan neuvosto on noteerannut kanteluennätyksen: 260 kantelun määrä löi aiemman vuosiennätyksen jo ennen lokakuun loppua. Vaikka neuvosto on ottanut käsittelyyn vain 90 kantelua, käsittely on ruuhkautunut – tähän ovat vaikuttaneet tulleiden kanteluiden määrän lisäksi perussopimuksen muuttaminen kahdesti, verkkosivujen uusiminen ym. Ruuhkan vuoksi käsittelyajat ovat venyneet jopa yli puolen vuoden. Pääsääntöisesti kantelut käsitellään saapumisjärjestyksessä, mutta ”persu” -sanan sopivuutta käsittelevä kantelu sai hiukan etuilla jonossa.

Toissapäiväisen kokouksensa 26.10.2011 tuloksena Julkisen sanan neuvosto on antanut ulos ainoastaan vapauttavia ratkaisuja. Yksi niistä oli ratkaisu mm. Journalistin ohjeiden edellyttämää hienotunteisuutta koskevaan kanteluuni.

Sananvapaus oli esillä kanteluun vastanneen Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen vastineessa. Ruokanen perusteli yhdeksän sivun (+ kansikuva) Suomen Kuvalehden jutun kohteen eli allekirjoittaneen kirjoittaman, n. 120-sanaisen kannanoton julkaisematta jättämistä seuraavasti:

”Länsimaisen demokratian kulmakivi on sananvapaus. Joukkotiedotuksen osalta sananvapaus voi toteutua vain edellytyksin, että toimituksellisia ratkaisuja ei missään olosuhteissa luovuteta toimituksen ulkopuoliselle.”

Tästä tulkitsen otsikon kysymykseen viitaten, että päätoimittajan Ruokasen mielestä lehden sananvapauden toteutuminen edellytti, että Suomen Kuvalehti päätti keskustelun asiasta omaan puheenvuoroonsa.

Julkisen sanan neuvosto näyttää olleen Ruokasen kanssa eri mieltä siitä, että yhdeksänsivuisen jutun kohteen reilun sadan sanan kannanoton julkaisu olisi tarkoittanut toimituksen päätösvallan luovuttamista ulkopuoliselle. Ratkaisusta löytyy kohta:

”Neuvoston käsityksen mukaan lehti olisi myös voinut antaa keskustelun tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta jatkua sivuillaan vaarantamatta journalistista päätösvaltaansa.”


Ruokasen vastineessaan esittämä jatkopuheenvuoro lääketiedettä, medisiinaa, rokotuksia ja näkemäänsä ongelmallista yhteiskunnallista ilmiötä koskien on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Siitä ehkä toiste lisää. Sillä välin jatkopuheenvuorosta tai muusta asiaan liittyvästä kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua kanteluun, päätoimittaja Ruokasen vastineeseen ja Julkisen sanan neuvoston ratkaisuun. Alla kommentti, jonka julkaisemisen Suomen Kuvalehdessä ei päätoimittajan mielestä olisi ollut lehden sananvapauden mukaista.


Sarvipäistä ja rokotusvalistuksesta (5.4.2011)

SK:n artikkeli ”Paha piikki” (SK 1.4.) kertoo omaa kieltään SK:n
nykyisestä linjasta.

Ymmärrän lehden ilmeisen huolen rokotuskattavuuden laskemisesta
mm. lasten narkolepsiaan liittyvän luottamuspulan vuoksi. Minuakin
huolestuttaa se, että rokotuksia voidaan alkaa boikotoida jostain
rokotusten ominaisuuksiin liittymättömistä syistä.

SK:n ja artikkelin taustavoimien eli STM:n tavoittelemien asioiden
kannalta voisi olla eduksi, että sarvipäiden luontiyritykset
jätettäisiin historiankirjoihin. Herää myös kysymys, oliko lehden
tiedonhankinta narkolepsiaperheiden tilaisuudessa ilman vanhempien
kutsua olleen henkilön avulla loppuun asti harkittua.

Valistuksessa olisi hyvä siirtyä sarvipäistä asiaperusteisille
urille. SK:n artikkelin tunteisiin vetoava yleisöön vaikuttamisen
yritys kun kääntyy helposti tarkoitustaan vastaan, etenkin kun
narkolepsia-asiat ovat vielä paljolti hoitamatta.

Mainittakoon, että artikkelissa mainittu, SK:n tietolähdettä
kauhistuttanut video oli vanhemman ehdotuksesta vanhempien
tilaisuudessa esitetty suomalaisen TV-kanavan uutishaastattelu.

Jyrki Kuoppala
pj, Rokotusinfo ry


 

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu