*

jyrkikuoppala

Facebook-kantelu ja #Neeagate - JSN:n linjaukset kantavat hedelmää

Julkisen sanan neuvosto on jälleen pohtinut, miten verkossa julkaistuista kirjoituksista on sopivaa tiedotusvälineissä raportoida vai onko -  kenen kirjoittamista, missä sävyssä ja niin poispäin. Tiivistetysti ja hiukan kärjistäen ja verkkoa laajemmalle laajentaen voi sanoa, että kyseessä on tiedotusvälineiden taistelu saavutetusta oikeudestaan nostaa ns. tikun nokkaan kuka tahansa, kun aihetta nähdään olevan.


Tuore Julkisen sanan neuvoston Facebookiin liittyvän kantelun ratkaisu  herättää ajatuksia kahdesta näkökulmasta

1) Kohteisiin suhtautuminen - kuka on "vapaata riistaa" ja millä tavalla riistaa käsitellään

Risto Uimosen kesäkuisen blogikirjoituksen on katsottu linjaavan kaiken Facebookissa kirjoitetun olevan vapaata riistaa. Lisätietoja aiemmassa blogikirjoituksessani

Lehtien palstoille joutuminen voi olla yhteiskunnallista osallistumsita aloittavalle täysi yllätys. Osallistuminen ei tarkoita pelkästään verkossa, vaan esimerkiksi mielipidekirjoituksissa, jossakin julkisessa tilaisuudessa puhumalla osallistumista. Julkisuuden kohteeksi yllättäen joutuneille on usein vaikea käsittää, että tiedotusvälineet katsovat oikeudekseen ja asiakseen halutessaan nostaa näkemyksensä ilmaisseen henkilön ns. tikun nokkaan, henkilöltä mitään kysymättä. En ole itse kanteluun tutustunut, joten en voi tietää varmasti miten asia on, mutta sama reaktio välittyy JSN:n kantelureferaatista.

Lehdistön iskun kohteeksi joutuneeksi itsensä tuntevalle henkilölle ehkä kaikkein ikävin tilanne on silloin, kun kyseessä on uutistoimisto STT:n kautta koko mediakentälle välitetty ja ehkä kymmenien tiedotusvälineiden julkaisema "yhteislaukaus", jossa on virhe tai epätarkkuus. STT:n uutisvälityksen kautta levinneen jutun oikaiseminen kovin kattavana ei ole helppoa, jos edes mahdollista. Julkisen sanan neuvosto ei ole toimintansa aikana edes käsitellyt yhtään STT:n uutista varsinaisessa kokoonpanossa.

Avun hakeminen Julkisen sanan neuvostosta voi viedä ojasta allikkoon. Neuvostolla on mielenkiintoinen tapa muotoilla ratkaisujaan toisinaan niin, että ne voivat tahtomattaan lehtijutun kohteeksi joutuneesta tuntua vain lisähäväistykseltä ja jatkohyökkäykseltä. Neuvoston päätös voi paitsi toistaa aiempia myös tuoda esille uusia kantelijan kannalta ikäviä asioita kuten tässä Facebook -asiassa. Helposti tulee mieleen ajatus, että yksi motiivi on osoittaa kantelijan paikka ja asema suhteessa yleviä sananvapauden arvoja harjoittaviin tiedotusvälineisiin.


2) Tietojen tarkistaminen

Julkisen sanan neuvoston sääntöjen ja puheenjohtaja Risto Uimosen kirjoitusten ja haastattelujen perusteella saa käsityksen, että JSN:n mielestä hyvin tärkeää, että tiedotusvälineet tarkistavat julkaisemansa tiedot.

Ratkaisuista ilmenevä todellinen linja on, että JSN antaa jatkuvasti vapauttavia päätöksiä vaikka tietoja ei ole tarkistettu, milloin milläkin perusteella. Esimerkkeinä vaikkapa

* tuoreen ns. Facebook-kantelun ratkaisu - JSN:n mukaan Facebookissa julkaistuja kirjoituksia lainattaessa  ei ollut tarvetta ottaa yhteyttä kirjoittajaan, jonka nimissä Facebookissa oli julkaistu tekstejä. Hufvudstadsbladetilla kävi tällä kertaa tuuri - kirjoittaja esiintyi omalla nimellään. Aina ei ole yhtä hyvä onni - joskus liikutaan myös ketunhäntä kainalossa, ja Facebookissa esiinnytään joskus nimimerkillä tai tekaistulla nimellä.  JSN:n mukaan "toimituksella ei ollut missään vaiheessa syytä epäillä kommenttien aitoutta, sillä ei myöskään ollut velvollisuutta ottaa yhteyttä kantelijaan ennen jutun julkaisemista."

* edellisen JSN-kokouksen hihamerkkiratkaisu  - JSN katsoi, että "Iltalehden ja Aamulehden oli mahdotonta tarkistaa Turun Sanomien alkuperäisestä lähteestä lainaamia tietoja, sillä kansanedustajan avustajan blogikirjoitus oli poistettu jo aikaisemmin samana päivänä Uuden Suomen sivuilta." Peruste on koominen, koska perusteluissaan JSN katsoo mm. myös, että "Blogikirjoittaja toimi yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa kansanedustajan eduskunta-avustajana." - selvästikin näinkin merkittävässä asemassa olevaan henkilöön olisi voitu edes yrittää ottaa yhteyttä asian tarkistamiseksi. Näin ei tehty, tietoja ei edes yritetty tarkistaa, ja silti JSN:ltä sai puhtaat paperit.

* aiemmin yksityiskohtaisesti käsittelemäni STT:n uutisointia koskenut tapaus


---

#Neeagate -tapausta  on käsitelty molemmista yllämainituista näkökulmista. Mikäli kuusivuotiaan Neean kirje on aito, lehden tapa julkaista kirje on nähty ongelmalliseksi Neean kannalta. Mikäli taas kirje ei ole aito, ollaan jälleen varsin kaukana totuudenmukaisuuteen pyrkivästä tiedonvälityksestä, jossa tiedot tarkistetaan.

Tietojen tarkistamatta jättäminen on varsin suoraa seurausta JSN:n linjasta, joka hyväksyy esim. suorat lainaukset Facebookista ilman tietojen tarkistamista ja henkilön kielteiseen julkisuuteen asettavat jutut ilman, että tietoja tarkistetaan henkilöltä itseltään tai hänelle annetaan mahdollisuus kommentoida asiaa. Mitä enemmän Julkisen sanan neuvoston käytännön todellisuus eroaa ns. virallisesta, sääntöjen mukaisesta totuudesta, sitä vähemmän merkitystä JSN:n ratkaisuilla on, ja sitä epäuskottavampi JSN on yleisön ja ulkopuolisten silmissä.

Tiedotusvälineiden sananvapauden korostaminen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuvien henkilöiden esittäminen virheellisin perustein hyvin kielteisessä merkityksessä saattaa myös merkittävästi nostaa ihmisten yhteiskunnallisen toiminnan kynnystä ja muodostaa käytännön esteen kansalaisten sanavapauden käytölle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Toimituksen poiminnat