*

jyrkikuoppala

JSN:n pj Uimonen: Tietoja ei tarvinnut tarkistaa, kun lähteeseen luotettiin

Liittyen edelliseen kirjoitukseeni http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119295-risto-uimonen-uutinen-vain-tiedotteesta-noudattaa-hyvaa-journalistista-tapaa

- alla viesti, jossa lisää tutkimuksen asiavirheestä.

Hyvä Julkisen sanan neuvosto,

Pyydän neuvostoa käsittelemään uudelleen 24.9.2012 jättämäni kantelun 5001/SL/12 Kuoppala / STT-Lehtikuva.

Puheenjohtaja Risto Uimosen päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, jonka mukaan olisin tulkinnut, että STT:n uutisessa olisi siteerattu väärin Naturen julkaiseman, tamperelaisten rokotetutkijoiden yhteenliittymän sponsoroiman liitteen artikkelia. Lainaus Risto Uimosen ratkaisusta:


"Kantelija tulkitsee, että STT:n uutisessa on siteerattu väärin Naturen artikkelia,

vaikka uutisessa ei ole siteerattu artikkelia lainkaan."


Kuten Julkisen sanan neuvosto voi kantelusta ja sen JSN:lle lähettämästäni, STT:n kirjeenvaihtoa sisältävästä liitteestä todeta, en missään vaiheessa ole tulkinnut, että STT:n uutisessa olisi siteerattu Naturen artikkelia. Ajatukseni ovat olleet aivan päinvastaiset - kaiken aikaa olen hämmästellyt sitä, että STT:n uutinen raportoi tutkimuksen tuloksista aivan päinvastaisesti kuin miten Naturen sponsoroitu liite asiasta kertoo, ja arvellut, että tämä johtuu siitä, että STT ei ole lainkaan perehtynyt Naturen sponsoroidun liitteen artikkeliiin, josta STT:n uutinen kertoo.

Olen pitänyt todennäköisenä, että STT ei ole lainkaan tutustunut Naturen liitteen sisältöön, eikä ole tarkistanut Tampereen yliopiston tiedotteessa olevia tietoja journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla. Risto Uimonen näyttää päätyneen ratkaisussaan aivan samaan johtopäätökseen sen suhteen, että STT:n uutinen perustuu Tampereen yliopiston tiedotteeseen ja tutkijan omasta asiastaan kertomaan:

"Muilta osin STT:n uutinen

on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän

tietoja omasta tutkimuksestaan."


Syystä jota en voi ymmärtää, Risto Uimonen jättää täysin huomiotta ne kantelussani mainitut journalistin ohjeiden kohdat, jotka edellyttävät mm. totuudenmukaisuuteen pyrkimistä, tietojen tarkistamista ja tietolähteeseen suhtautumista kriittisesti. Erityisen hämmästyttävää tämä on, kun huomioidaan Risto Uimosen kirjoitukset paitsi Enkeli-Elisan tapaukseen liittyen myös sitä edeltävältä ajalta, joissa Risto Uimonen on mielestäni erittäin aiheellisesti korostanut tietojen tarkistamisen tärkeyttä varoittaen tarkistamisen laiminlyönnin uhkaavan tiedotusvälineiden uskottavuutta.

Risto Uimosen ratkaisussaan käyttämän virheellisen tiedon vuoksi pyydän neuvostoa käsittelemään kantelun uudelleen. Oletan, että Julkisen sanan neuvostolla on kanteluni käytettävissään, enkä liitä sitä tämän viestin liitteeksi - tarvittaessa voin toki toimittaa kantelun myös uudelleen.

-----

Lisäksi haluan kiinnittää Julkisen sanan neuvoston huomion seuraaviin seikkoihin:

* Kuten kantelun liitteenä olevasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, perustelin näkemystäni STT:n uutisen asiavirheestä kolmella (3) eri lähteellä: Finohtan päällikön, professori Marjukka Mäkelän ja Suomen Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisterin johtajan, professori Nea Malilan näkemyksillä, Jorma Paavosen ja Matti Lehtisen artikkelilla ja Naturen sponsoroidun liitteen haastatteluartikkelilla. Ratkaisussaan Risto Uimonen katsoo, että "JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin." Silti Risto Uimonen itse, ymmärtääkseni olematta lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntija, ottaa kannan, että STT:n uutisessa ei ole asiavirhettä. Samaan tapaan jatkuvasti toimittajat ja maallikot joutuvat ottamaan kantaa niiden asioiden todenperäisyyteen, joista kirjoittavat ja joista lukevat, vaikka eivät ole kulloisenkin juttuaiheen asiantuntijoita. Ymmärtääkseni juuri tällaisen kannanoton apuvälineiksi on kehittynyt ja on tietoisesti kehitetty hyvä journalistinen tapa - jonka yleisö yleisesti ymmärtää esim. periaatteena, että jutuissa kerrotut asiat tarkistetaan vähintään kahdesta lähteestä.


* JSN voi ja minun ymmärtääkseni sen oleellinen tehtävä on ottaa kantaa siihen, onko tiedotusväline tehnyt työnsä oikein, onko noudattanut hyvää journalistista tapaa: onko tarkistanut kiistanalaisen väitteen toisesta lähteestä, onko pyrkinyt totuudenmukaisuuteen, vai julkaiseeko kritiikittä ja kyseenalaistamatta tietolähteensä näkemyksen.

Yhtä kantelun pääasiaa eli sitä, onko artikkelissa asiavirhe vai ei, Risto Uimonen ei käsittele mitenkään muuten kuin toteamalla, että asiavirheestä ei ole kyse. Samassa kirjoituksessa Risto Uimonen toteaa myös näin: "JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin."

Nähtävästi Risto Uimonen ei perusta kantaansa lääketieteellisen tutkimuksen tulkinnalle. Näin ollen Risto Uimosen toteamukselle, että asiavirheestä ei ole kyse, jää mielenkiintoinen merkitys - nähtävästi Risto Uimonen perustaa näkemyksensä pelkästään siihen, että tutkijaa siten kuin hän on Tampereen yliopiston tiedotteessa kantansa ilmaissut, on tulkittu oikein. Tässä suhteessa on mielenkiintoista verrata tätä tapausta paljon keskustelua aiheuttaneeseeen Enkeli-Elisa -tapaukseen - siinäkään tapauksessa ei kukaan kaiketi väittänyt, että tietolähdettä olisi tulkittu väärin, vaan myös Enkeli-Elisa -tapauksessa tiedotusvälineet ovat uskollisesti toistaneet sitä, mitä tietolähde eli kirjailija on kertonut. Juuri tämä nähtiin Enkeli-Elisa -tapauksessa tiedotusvälineiden toiminnassa merkittävänä ongelmana. Näin myös Risto Uimonen. On hätkähdyttävää, että tässä asiassa uskollisuus lähteelle onkin Risto Uimosen mielestä hyve.

Tässä tapauksessa Risto Uimonen siunaa hyvän journalisen tavan mukaisena tietolähteen uskollisen toistamisen, kun taas Enkeli-Elisa -tapauksesta Risto Uimonen kirjoitti mm. näin:

"Journalistin ohjeet velvoittavat tarkistamaan myös aiemmin julkaistut tiedot, mutta joka toimituksessa tiedetään, kuinka usein tätä kohtaa lyödään laimin. Liian usein. Netin maailma on vaarallinen toimittajille, koska se houkuttelee hankkimaan nopeusvoittoja. Luotetaan siihen, että toinen toimitus on tehnyt työnsä huolellisesti. Mutta kun se ei ole."

"Journalistit ovat jatkuvasti tietoisten harhautusyritysten kohteena. Eräs amerikkalainen julkkis laittoi taannoin Twitteriin tahallaan uutisankan itsestään. Se meni salalamannopeasti läpi maailman tiedotusvälineissä, kun yksikään toimittaja ei vaivautunut tarkistamaan, pitikö tieto paikkansa. Suomessa kaksi iltapäivälehteä joutui pari vuotta sitten ”lottovoittajien” huijaamiksi, mutta vain toinen niistä meni lankaan."


Lähde: Risto Uimonen, "Enkeli-Elisa on varoitus", blogikirjoitus 21.8.2012, http://www.jsn.fi/blog/enkeli-elisa-on-varoitus/



* Nähdäkseni Risto Uimonen näki hyveenä sen, että STT uskollisesti toisti tiedotteessa tutkijan omassa asiassaan tiedottamaa viestiä.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että tiedotusvälineen tehtävä ei Risto Uimosen mielestä ollut tarkistaa välittämänsä tiedotteen sisältöä mistään muusta lähteestä, jota minä pidin tässä tapauksessa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisen edellytyksenä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriitainen journalistin ohjeiden kohtien 8 ja 10 kanssa.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että yleisön ei tarvinnut tässä tapauksessa pystyä erottamaan tosiasioita omassa asiassaan tiedottavan henkilön mielipiteistä ja näkemyksistä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 11 kanssa.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun tapauksessa niin, että tiedotusvälineen ei tarvitse suhtautua tietolähteeseensä kriittisesti. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 12 kanssa.



* Toimittaja hyvin harvoin on asiantuntija sillä alalla, jota toimittajan kulloinenkin juttu koskee. Näin ollen toimittaja yleensä ei ole syvällisesti perehtynyt juttunsa aiheeseen, ja aiheeseen perehtynyt tietolähde voi pystyä manipuloimaan toimittajaa, koska tietää aiheesta enemmän. Tämä korostaa tietojen tarkistamisen tärkeyttä.

Jos Risto Uimosen tässä ratkaisussa osoittama kanta yleistyy, tiedotusvälineiden taso laskee entisestään. Tämä on mielestäni hyvin valitettavaa, ja tuskin asia, johon Julkisen sanan neuvosto haluaa myötävaikuttaa. Risto Uimonen kirjoitti tästä asiasta osuvasti blogikirjoituksessaan "Uhkapeliä uskottavuudella" 19.10.2011:

"Panelistit antautuivat myös pohtimaan, minkä viestimien tietoja voisi julkaista tarkistamatta niiden todenperäisyyttä. Journalistisen etiikan vaalijoiden hiukset nousivat tässä vaiheessa pystyyn. Journalistin ohjeiden kohta 10 on nimittäin näiltä osin täysin lahjomaton.

Siinä todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Koko media-ala halusi pitää tämän kohdan voimassa, kun Journalistin ohjeita uudistettiin viime vuonna.

Kohta 10 kilpailee siitä huolimatta eniten rikotun eettisen ohjeen kyseenalaisesta kunniasta piilomainontakiellon kanssa. Toimittajat haluavat uskoa hyvää kollegoistaan naapurivälineissä − että nämä ovat tehneet työnsä hyvin ja tarkistaneet tietonsa.

Todellinen syy lienee muualla. Toimitusten keskinäisen nopeuskilpailun takia ei ole aikaa tarkistaa toisessa välineessä julkaistujen tietojen oikeellisuutta. Toimitukset pelaavat riskillä. Korjataan virhe, jos sellainen löytyy, niissä ajatellaan."

"Journalismin uskottavuus on jo heikentynyt Suomessa, kuten arvostusmittaukset osoittavat. Suunta on vaarallinen juuri nyt, kun perinteinen media joutuu taistelemaan ankarasti elintilastaan. Toimitusten ei odottaisi vahvistavan laskevaa trendiä julkaisemalla tarkistamatonta tietoa."

http://www.jsn.fi/blog/uhkapelia-uskottavuudella/

-----

Pyydän vahvistusta uudelleenkäsittelypyynnön vastaanottamisesta ja vastausta, tuleeko minun toimittaa kantelu uudelleen Julkisen sanan neuvostolle.

yst.terv.
Jyrki Kuoppala

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

SF:n jäsen-Freelance-journalistit pääsevät tutustumaan tarkistamiseen mm. Risto Uimosen opastamana. Aiheina mm. tutkimustulosten kriittinen käyttö:

http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/...

"SFJ

Tietojen tarkistaminen. Luento ja keskustelutilaisuus Helsingin Pressiklubilla 11. lokakuuta kello 19–21. Journalistin on tarkistettava tiedot mahdollisimman hyvin ja suhtauduttava tietoläh- teisiin kriittisesti. Tilaisuudessa käydään läpi perusasiat, pohditaan ongelmatilanteita ja raja- tapauksia. Kello 19.00 Tuomo Pietiläinen: Faktojen tarkistaminen.

• Tarkistamisen perustyökalut – vanhat ja uudet keinot

• Lähdekritiikki – kuka puhuu? Vaikutusyritykset, haastatel- tava saa puhua palturia, tutkimustulosten kriittinen käyttö.

• Nimettömät lähteet, lähdesuoja.

• Esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista?

Kello 19.45 Risto Uimonen: Tieto- jen tarkistaminen journalismin kivijalkana.

• Riittävä tarkistaminen – mil- lainen näyttö riittää julkista- miseen.

• Verkon uutiskilpailu ja juttu-jen kopiointi – myös silloin on tarkistettava.

• Kun fakta ja fiktio sekoittuvat – tapaus Enkeli-Elisa.

• Esimerkkejä JSN:n käsittelemistä kanteluista ja linjauksista. Kello 20.30 Keskustelua ja kysymyksiä.

Mukaan mahtuu 35 SFJ:n jäsentä. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumis- ta. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään 20 euron maksu. Ilmoittautumiset: yhdistys@ freet.fi"

Käyttäjän mirjaleenaisoaho kuva
Mirjaleena Isoaho

Mutta Jyrki, etkö sinä tiedä, että asiantuntija on aina oikeassa ja toimittajat ovat papukaijoja!
Hassua, ylipäänsä, että, minusta tuntuu, että tiede on rappiotilassa ja "asiantuntijoita" rahoittavat tahot vain käyttävät valtaa "tieteen" nimissä ja toimittajat kuorruttavat kakun.

Toimituksen poiminnat