Risto Uimonen: Uutinen vain tiedotteesta noudattaa hyvää journalistista tapaa
Kirjoitin 24.9. STT:n uutisesta, jonka keskeisen ”faktaväitteeltä” näyttävä teksti oli: ”Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.”
STT:n väite oli nähdäkseni täsmälleen päinvastainen siihen nähden, mitä STT:n uutisen myös mainitsema tiedelehti Naturen liite kertoo. Naturen liitteessä tulee moneen
kertaan esille, että tutkimus _ei_ ole osoittanut tyttöjen
papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää, vaan tästä
näyttö saadaan vasta vuosien kuluttua pitkäaikaistutkimusten jälkeen.
Minun mielestäni STT:n uutisessa oli selvä asiavirhe, ja minusta näytti selvältä, että STT ei ollut tarkistanut väitettään, vaan oli luottanut tiedotteeseen, jonka ilmeisesti oli laatinut tutkija itse. Kantelin asiasta 24.9. Julkisen sanan neuvostoon. Kantelun sisältö löytyy aiemmasta blogikirjoituksestani osoitteesta http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118144-tiedotusvalineet-vs…
Vetosin kantelussa Journalistin ohjeiden kohtiin, joiden mukaan
* Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
* Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
* Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä
aineistosta.
* Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on
kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai
vahingoittamistarkoitus.”
Sain tänään vastauksen kanteluuni. Vastaus kokonaisuudessaan on tämän kirjoituksen lopussa.
Kirjoitin aiemman blogin kommenteissa odottavani mielenkiinnolla, millaisilla sanakäänteillä Risto
Uimonen tällä kertaa kantansa muotoilee/muotoiluttaa, jos nyt sitten
ottaa edes käsittelyyn. Odotus päättyi tänään – itse ratkaisu, kantelun jättäminen ottamatta Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn, ei yllättänyt, mutta perusteluista löytyi yllätys ja perustelut ovat muutenkin mielenkiintoisia.
Tiivistettynä – Risto Uimonen katsoi, että STT:n uutinen on hyvän journalistisen tavan mukainen, koska uutinen uskollisesti toistaa sen, mitä tutkija itse omasta työstään kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa, ja näin ollen asiaa ei tule ottaa Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn.
”Muilta osin STT:n uutinen on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän tietoja omasta tutkimuksestaan.”
Risto Uimonen käsitteli lyhyesti myös tiedotusvälineeltä edellytettävää kriittistä suhtautumista, korjaan, ei vaan kriittisen suhtautumisen vastakohtaa, tiedotusvälineen tietolähteeseensä kohdistamaa luottamusta:
”STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa
uutisensa lähteeseen.”
”Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn.”
Toisin sanoen – JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä on hyvän journalistisen tavan mukaista, että STT perustaa uutisensa ainoastaan Tampereen yliopiston tiedotteeseen, jossa tutkija puhuu omassa asiassaan, ja tietotoimistolla on ollut perusteet luottaa lähteeseensä. Ilmeisesti tämän luottamuksen johdosta faktatarkistukset ovat olleet tarpeettomia.
Tämä Risto Uimosen näkemys on mielestäni kertomisen arvoinen tieto, koska Journalistin ohjeiden ym. kohdista saa vallan toisenlaisen käsityksen siitä, mitä hyvään journalistiseen tapaan kuuluu.
Itse kantelun pääasiasta, uutisen asiavirheestä, tuonnempana lisää.
—-
Vastaus kanteluun:
—-
”Olette tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston
puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 2.10.2012, että kanteluanne ei oteta
käsittelyyn. Alla ote puheenjohtajan päätöspöytäkirjasta. Voitte tehdä
asiasta uudelleenkäsittelypyynnön, josta neuvoston perussopimuksessa
kirjoitetaan seuraavasti:
”Jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon,
voidaan kantelu ottaa uudelleen käsiteltäväksi.
Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston
valitsema yleisön edustaja tai hänen sijaisensa. Puheenjohtaja ja
alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle valmistellut sihteeri ovat
esteellisiä. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon
kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.”
—
293. 5001/SL/12 Kuoppala / STT-Lehtikuva (Vänttinen)
Tämä kantelu jäi pöydälle 25.9.
—
Kantelu on kohdistettu STT-Lehtikuvaan. JSN:n perussopimuksen
toimivaltapykälän (2§) mukaan neuvosto voi käsitellä myös tietotoimistoja. STT:n
juttu on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa 30.8.2012, joten kyseessä on
julkaistu aineisto.
STT:n juttu näyttää tältä (saatu STT:n arkistosta 1.10.2012):
Suomalainen rokotetutkimus sai kansainvälistä huomiota
[Juttu] 30.08.2012, 11:10 699 merkkiä
Tampere, 30.8. Kotimaa, stt 089
Suomalainen rokotetutkimus on saanut kansainvälistä huomiota.
Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän
kohdunkaulansyöpää. Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin luonnontieteen Naturelehden
elokuun erikoisnumerossa.
Rokote ehkäisee ärhäkimpien papilloomavirustyyppien HPV16:n ja HPV18:n lisäksi
odotettua laajemmin myös muiden HPV-tyyppien aiheuttamia infektioita. Tiedolle
papilloomarokotteen tehosta eri syöpätyyppien ennaltaehkäisyssä on maailmanlaajuista
kysyntää.
Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Väestöliiton rokotetutkimukseen osallistui
Suomessa yhteensä 24000 tyttöä, jotka olivat 16–19-vuotiaita. (STT)
Kantelu kohdistuu jutun kohtaan, jossa todetaan seuraavasti: ”Tutkimus on
osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.”
Kantelijan mielestä kyse on asiavirheestä. Kantelija perustelee väitetään samalla
Nature-lehdellä, johon uutisessakin viitataan: ”Nature-lehden liitteen mukaan
rokotteen tehoa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä vasta tutkitaan, ja vastaus selviää vasta
vuosien kuluttua, eli Nature-lehden liitteestä selviää, että tutkimus ei ole osoittanut tyttöjen
papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.”
Kantelija on ollut yhteydessä STT-Lehtikuvaan, pyytänyt virheen korjausta ja
saanut tietää, että juttu perustuu Tampereen yliopiston tiedotteeseen
http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto…
Tiedote alkaa seuraavasti:
”Suomalaisten tekemä tutkimus ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektioiden ja niiden
pahanlaatuisten seurausten torjunnasta on saanut kansainvälistä huomiota
luonnontieteen johtavan Nature -lehden 30. elokuuta julkaistussa erikoisnumerossa.
Suomesta saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet HPV-rokotuksen ehkäisevän
paikallisesti kasvavaa syöpää.”
Tiedotteen loppuosassa kerrotaan professori Matti Lehtisen sanoin hänen
johtamastaan tutkimuksesta.
Yliopisto siis kertoo tiedotteessaan siitä, että Nature on julkaissut artikkelin
suomalaisesta rokotetutkimuksesta. Sen jälkeen tiedote kertoo Lehtisen sanoin
tutkimustuloksista. Tiedotteessa ei referoida Naturen artikkelia.
STT-Lehtikuvan sähkeuutinen lähtee liikkeelle kansainvälisestä huomiosta
Nature-lehdessä ja kertoo mm., että Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin
luonnontieteen Nature-lehden elokuun erikoisnumerossa. Muilta osin STT:n uutinen
on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän
tietoja omasta tutkimuksestaan.
Lyhyt yhteenveto:
STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä
huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu
yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa
uutisensa lähteeseen. Uutisessa ei ole asiavirhettä.
Kantelija tulkitsee, että STT:n uutisessa on siteerattu väärin Naturen artikkelia,
vaikka uutisessa ei ole siteerattu artikkelia lainkaan. Uutisessa vain kerrotaan,
että tutkimus on saanut kansainvälistä huomiota ja että Nature kertoo rokotteen
tehosta. Kyse ei ole asiavirheestä, vaan kantelijan ja STT:n erilaisista
lähestymiskulmista.
JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa
kantaa tutkimuksen tulkintoihin. Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei
ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn.
Linkki Naturen artikkeliin:
http://www.nature.com/nature/journal/v488/n7413_su…
Esitys: Karsitaan.
Päätös: Karsittiin.
—
Krista Turunen
hallintosihteeri
Julkisen sanan neuvosto
Vironkatu 3 D
00170 Helsinki
09-1357 494″
Asiasi kuuluu tieteellisen ja muun keskustelun piiriin, eikä pähkäiltäväksi Julkisen sanan neuvostossa. Eihän JSN voi muuta todeta kuin sen, että tutkijaa on tulkittu oikein.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että varsinainen pyrkimyksesi on lopettaa tieteestä kirjoittaminen varsinaisten tiedejulkaisujen ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tieteestä kirjoittaminen tiedejulkaisujen ulkopuolella pitäisi lopettaa?
Toimittaja hyvin harvoin on asiantuntija sillä alalla, jota toimittajan kulloinenkin juttu koskee. Näin ollen toimittaja yleensä ei ole syvällisesti perehtynyt juttunsa aiheeseen, ja aiheeseen perehtynyt tietolähde voi pystyä manipuloimaan toimittajaa, koska tietää aiheesta enemmän. Tämä korostaa tietojen tarkistamisen tärkeyttä.
Jos Risto Uimosen tässä ratkaisussa osoittama kanta yleistyy, tiedotusvälineiden taso laskee entisestään. Tämä on mielestäni hyvin valitettavaa. Risto Uimonen kirjoitti tästä asiasta osuvasti blogikirjoituksessaan ”Uhkapeliä uskottavuudella” 19.10.2011:
”Panelistit antautuivat myös pohtimaan, minkä viestimien tietoja voisi julkaista tarkistamatta niiden todenperäisyyttä. Journalistisen etiikan vaalijoiden hiukset nousivat tässä vaiheessa pystyyn. Journalistin ohjeiden kohta 10 on nimittäin näiltä osin täysin lahjomaton.
Siinä todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Koko media-ala halusi pitää tämän kohdan voimassa, kun Journalistin ohjeita uudistettiin viime vuonna.
Kohta 10 kilpailee siitä huolimatta eniten rikotun eettisen ohjeen kyseenalaisesta kunniasta piilomainontakiellon kanssa. Toimittajat haluavat uskoa hyvää kollegoistaan naapurivälineissä − että nämä ovat tehneet työnsä hyvin ja tarkistaneet tietonsa.
Todellinen syy lienee muualla. Toimitusten keskinäisen nopeuskilpailun takia ei ole aikaa tarkistaa toisessa välineessä julkaistujen tietojen oikeellisuutta. Toimitukset pelaavat riskillä. Korjataan virhe, jos sellainen löytyy, niissä ajatellaan.”
”Journalismin uskottavuus on jo heikentynyt Suomessa, kuten arvostusmittaukset osoittavat. Suunta on vaarallinen juuri nyt, kun perinteinen media joutuu taistelemaan ankarasti elintilastaan. Toimitusten ei odottaisi vahvistavan laskevaa trendiä julkaisemalla tarkistamatonta tietoa.”
http://www.jsn.fi/blog/uhkapelia-uskottavuudella/
Ilmoita asiaton viesti
JSN voi ja minun ymmärtääkseni sen oleellinen tehtävä on ottaa kantaa siihen, onko tiedotusväline tehnyt työnsä oikein, onko noudattanut hyvää journalistista tapaa: onko tarkistanut kiistanalaisen väitteen toisesta lähteestä, onko pyrkinyt totuudenmukaisuuteen, vai julkaiseeko kritiikittä ja kyseenalaistamatta tietolähteensä näkemyksen.
Itse kantelun pääasiaa eli sitä, onko artikkelissa asiavirhe vai ei, Risto Uimonen ei käsittele mitenkään muuten kuin toteamalla, että asiavirheestä ei ole kyse. Samanaikaisesti Risto Uimonen toteaa myös näin: ”JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin.”
Tämä jälkimmäinen, johon Jari-Pekka Vuorela nähdäkseni viittaat, ei mielestäni ole erityisen yllättävää eikä huomionarvoista.
Toisaalta kun näin on, jää Risto Uimosen toteamukselle, että asiavirheestä ei ole kyse, mielenkiintoinen merkitys – nähtävästi Risto Uimonen perustaa näkemyksensä juurikin siihen mihin Jari-Pekka Vuorela viittaat, käsitykseen, että tutkijaa on tulkittu oikein. Tässä suhteessa on mielenkiintoista verrata tätä tapausta Enkeli-Elisa -tapaukseen – siinähän ei ole kukaan kaiketi väittänyt, että tietolähdettä olisi tulkittu väärin, vaan myös Enkeli-Elisa -tapauksessa tiedotusvälineet ovat uskollisesti toistaneet sitä, mitä tietolähde eli kirjailija on kertonut. Juuri tämä nähtiin Enkeli-Elisa -tapauksessa merkittävänä ongelmana.
Tässä tapauksessa Risto Uimonen siunaa hyvän journalisen tavan mukaisena tietolähteen uskollisen toistamisen, kun taas Enkeli-Elisa -tapauksesta Risto Uimonen kirjoitti mm. näin:
”Journalistin ohjeet velvoittavat tarkistamaan myös aiemmin julkaistut tiedot, mutta joka toimituksessa tiedetään, kuinka usein tätä kohtaa lyödään laimin. Liian usein. Netin maailma on vaarallinen toimittajille, koska se houkuttelee hankkimaan nopeusvoittoja. Luotetaan siihen, että toinen toimitus on tehnyt työnsä huolellisesti. Mutta kun se ei ole.”
”Journalistit ovat jatkuvasti tietoisten harhautusyritysten kohteena. Eräs amerikkalainen julkkis laittoi taannoin Twitteriin tahallaan uutisankan itsestään. Se meni salalamannopeasti läpi maailman tiedotusvälineissä, kun yksikään toimittaja ei vaivautunut tarkistamaan, pitikö tieto paikkansa. Suomessa kaksi iltapäivälehteä joutui pari vuotta sitten ”lottovoittajien” huijaamiksi, mutta vain toinen niistä meni lankaan.”
Lähde: Risto Uimonen, ”Enkeli-Elisa on varoitus”, blogikirjoitus 21.8.2012, http://www.jsn.fi/blog/enkeli-elisa-on-varoitus/
—
Yllättävää ja huomionarvoista JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen ratkaisussa oli mielestäni se, että Risto Uimonen näki hyveenä sen, että STT uskollisesti toisti tiedotteessa tutkijan omassa asiassaan tiedottamaa viestiä.
Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että tiedotusvälineen tehtävä ei Risto Uimosen mielestä ollut tarkistaa välittämänsä tiedotteen sisältöä mistään muusta lähteestä, jota minä pidin tässä tapauksessa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisen edellytyksenä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriitainen journalistin ohjeiden kohtien 8 ja 10 kanssa.
Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että yleisön ei tarvinnut tässä tapauksessa pystyä erottamaan tosiasioita omassa asiassaan tiedottavan henkilön mielipiteistä ja näkemyksistä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 11 kanssa.
Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun tapauksessa niin, että tiedotusvälineen ei tarvitse suhtautua tietolähteeseensä kriittisesti. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 12 kanssa.
(Muokkaus: järjestetty tekstiä uudelleen)
Ilmoita asiaton viesti