*

jyrkikuoppala

Risto Uimonen: Uutinen vain tiedotteesta noudattaa hyvää journalistista tapaa

Kirjoitin 24.9. STT:n uutisesta, jonka keskeisen "faktaväitteeltä" näyttävä teksti oli: "Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää."

STT:n väite oli nähdäkseni täsmälleen päinvastainen siihen nähden, mitä STT:n uutisen myös mainitsema tiedelehti Naturen liite kertoo. Naturen liitteessä tulee moneen kertaan esille, että tutkimus _ei_ ole osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää, vaan tästä näyttö saadaan vasta vuosien kuluttua pitkäaikaistutkimusten jälkeen.

Minun mielestäni STT:n uutisessa oli selvä asiavirhe, ja minusta näytti selvältä, että STT ei ollut tarkistanut väitettään, vaan oli luottanut tiedotteeseen, jonka ilmeisesti oli laatinut tutkija itse. Kantelin asiasta 24.9. Julkisen sanan neuvostoon. Kantelun sisältö löytyy aiemmasta blogikirjoituksestani osoitteesta http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118144-tiedotusvalineet-vs...

Vetosin kantelussa Journalistin ohjeiden kohtiin, joiden mukaan

* Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

* Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

* Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

* Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus."

Sain tänään vastauksen kanteluuni. Vastaus kokonaisuudessaan on tämän kirjoituksen lopussa.

Kirjoitin aiemman blogin kommenteissa odottavani mielenkiinnolla, millaisilla sanakäänteillä Risto Uimonen tällä kertaa kantansa muotoilee/muotoiluttaa, jos nyt sitten ottaa edes käsittelyyn. Odotus päättyi tänään - itse ratkaisu, kantelun jättäminen ottamatta Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn, ei yllättänyt, mutta perusteluista löytyi yllätys ja perustelut ovat muutenkin mielenkiintoisia.

Tiivistettynä - Risto Uimonen katsoi, että STT:n uutinen on hyvän journalistisen tavan mukainen, koska uutinen uskollisesti toistaa sen, mitä tutkija itse omasta työstään kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa, ja näin ollen asiaa ei tule ottaa Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn.

"Muilta osin STT:n uutinen on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän tietoja omasta tutkimuksestaan."

Risto Uimonen käsitteli lyhyesti myös tiedotusvälineeltä edellytettävää kriittistä suhtautumista, korjaan, ei vaan kriittisen suhtautumisen vastakohtaa, tiedotusvälineen tietolähteeseensä kohdistamaa luottamusta:

"STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa uutisensa lähteeseen."

"Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn."

Toisin sanoen - JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen mielestä on hyvän journalistisen tavan mukaista, että STT perustaa uutisensa ainoastaan Tampereen yliopiston tiedotteeseen, jossa tutkija puhuu omassa asiassaan, ja tietotoimistolla on ollut perusteet luottaa lähteeseensä. Ilmeisesti tämän luottamuksen johdosta faktatarkistukset ovat olleet tarpeettomia.

Tämä Risto Uimosen näkemys on mielestäni kertomisen arvoinen tieto, koska Journalistin ohjeiden ym. kohdista saa vallan toisenlaisen käsityksen siitä, mitä hyvään journalistiseen tapaan kuuluu.

Itse kantelun pääasiasta, uutisen asiavirheestä, tuonnempana lisää.


 

 

----

Vastaus kanteluun:

----

"Olette tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 2.10.2012, että kanteluanne ei oteta käsittelyyn. Alla ote puheenjohtajan päätöspöytäkirjasta. Voitte tehdä asiasta uudelleenkäsittelypyynnön, josta neuvoston perussopimuksessa kirjoitetaan seuraavasti:

”Jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, voidaan kantelu ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston valitsema yleisön edustaja tai hänen sijaisensa. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle valmistellut sihteeri ovat esteellisiä. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.”

--

293. 5001/SL/12 Kuoppala / STT-Lehtikuva (Vänttinen)

Tämä kantelu jäi pöydälle 25.9.

---

Kantelu on kohdistettu STT-Lehtikuvaan. JSN:n perussopimuksen

toimivaltapykälän (2§) mukaan neuvosto voi käsitellä myös tietotoimistoja. STT:n

juttu on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa 30.8.2012, joten kyseessä on

julkaistu aineisto.

STT:n juttu näyttää tältä (saatu STT:n arkistosta 1.10.2012):

Suomalainen rokotetutkimus sai kansainvälistä huomiota

[Juttu] 30.08.2012, 11:10 699 merkkiä

Tampere, 30.8. Kotimaa, stt 089

Suomalainen rokotetutkimus on saanut kansainvälistä huomiota.

Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän

kohdunkaulansyöpää. Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin luonnontieteen Naturelehden

elokuun erikoisnumerossa.

Rokote ehkäisee ärhäkimpien papilloomavirustyyppien HPV16:n ja HPV18:n lisäksi

odotettua laajemmin myös muiden HPV-tyyppien aiheuttamia infektioita. Tiedolle

papilloomarokotteen tehosta eri syöpätyyppien ennaltaehkäisyssä on maailmanlaajuista

kysyntää.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Väestöliiton rokotetutkimukseen osallistui

Suomessa yhteensä 24000 tyttöä, jotka olivat 16–19-vuotiaita. (STT)

Kantelu kohdistuu jutun kohtaan, jossa todetaan seuraavasti: "Tutkimus on

osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää."

Kantelijan mielestä kyse on asiavirheestä. Kantelija perustelee väitetään samalla

Nature-lehdellä, johon uutisessakin viitataan: ”Nature-lehden liitteen mukaan

rokotteen tehoa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä vasta tutkitaan, ja vastaus selviää vasta

vuosien kuluttua, eli Nature-lehden liitteestä selviää, että tutkimus ei ole osoittanut tyttöjen

papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.”

Kantelija on ollut yhteydessä STT-Lehtikuvaan, pyytänyt virheen korjausta ja

saanut tietää, että juttu perustuu Tampereen yliopiston tiedotteeseen

http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto...

Tiedote alkaa seuraavasti:

”Suomalaisten tekemä tutkimus ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektioiden ja niiden

pahanlaatuisten seurausten torjunnasta on saanut kansainvälistä huomiota

luonnontieteen johtavan Nature -lehden 30. elokuuta julkaistussa erikoisnumerossa.

Suomesta saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet HPV-rokotuksen ehkäisevän

paikallisesti kasvavaa syöpää.”

Tiedotteen loppuosassa kerrotaan professori Matti Lehtisen sanoin hänen

johtamastaan tutkimuksesta.

Yliopisto siis kertoo tiedotteessaan siitä, että Nature on julkaissut artikkelin

suomalaisesta rokotetutkimuksesta. Sen jälkeen tiedote kertoo Lehtisen sanoin

tutkimustuloksista. Tiedotteessa ei referoida Naturen artikkelia.

STT-Lehtikuvan sähkeuutinen lähtee liikkeelle kansainvälisestä huomiosta

Nature-lehdessä ja kertoo mm., että Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin

luonnontieteen Nature-lehden elokuun erikoisnumerossa. Muilta osin STT:n uutinen

on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän

tietoja omasta tutkimuksestaan.

Lyhyt yhteenveto:

STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä

huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu

yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa

uutisensa lähteeseen. Uutisessa ei ole asiavirhettä.

Kantelija tulkitsee, että STT:n uutisessa on siteerattu väärin Naturen artikkelia,

vaikka uutisessa ei ole siteerattu artikkelia lainkaan. Uutisessa vain kerrotaan,

että tutkimus on saanut kansainvälistä huomiota ja että Nature kertoo rokotteen

tehosta. Kyse ei ole asiavirheestä, vaan kantelijan ja STT:n erilaisista

lähestymiskulmista.

JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa

kantaa tutkimuksen tulkintoihin. Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei

ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn.

Linkki Naturen artikkeliin:

http://www.nature.com/nature/journal/v488/n7413_su...

Esitys: Karsitaan.

Päätös: Karsittiin.

--

Krista Turunen

hallintosihteeri

Julkisen sanan neuvosto

Vironkatu 3 D

00170 Helsinki

09-1357 494"

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Asiasi kuuluu tieteellisen ja muun keskustelun piiriin, eikä pähkäiltäväksi Julkisen sanan neuvostossa. Eihän JSN voi muuta todeta kuin sen, että tutkijaa on tulkittu oikein.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

JSN voi ja minun ymmärtääkseni sen oleellinen tehtävä on ottaa kantaa siihen, onko tiedotusväline tehnyt työnsä oikein, onko noudattanut hyvää journalistista tapaa: onko tarkistanut kiistanalaisen väitteen toisesta lähteestä, onko pyrkinyt totuudenmukaisuuteen, vai julkaiseeko kritiikittä ja kyseenalaistamatta tietolähteensä näkemyksen.

Itse kantelun pääasiaa eli sitä, onko artikkelissa asiavirhe vai ei, Risto Uimonen ei käsittele mitenkään muuten kuin toteamalla, että asiavirheestä ei ole kyse. Samanaikaisesti Risto Uimonen toteaa myös näin: "JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin."

Tämä jälkimmäinen, johon Jari-Pekka Vuorela nähdäkseni viittaat, ei mielestäni ole erityisen yllättävää eikä huomionarvoista.

Toisaalta kun näin on, jää Risto Uimosen toteamukselle, että asiavirheestä ei ole kyse, mielenkiintoinen merkitys - nähtävästi Risto Uimonen perustaa näkemyksensä juurikin siihen mihin Jari-Pekka Vuorela viittaat, käsitykseen, että tutkijaa on tulkittu oikein. Tässä suhteessa on mielenkiintoista verrata tätä tapausta Enkeli-Elisa -tapaukseen - siinähän ei ole kukaan kaiketi väittänyt, että tietolähdettä olisi tulkittu väärin, vaan myös Enkeli-Elisa -tapauksessa tiedotusvälineet ovat uskollisesti toistaneet sitä, mitä tietolähde eli kirjailija on kertonut. Juuri tämä nähtiin Enkeli-Elisa -tapauksessa merkittävänä ongelmana.

Tässä tapauksessa Risto Uimonen siunaa hyvän journalisen tavan mukaisena tietolähteen uskollisen toistamisen, kun taas Enkeli-Elisa -tapauksesta Risto Uimonen kirjoitti mm. näin:

"Journalistin ohjeet velvoittavat tarkistamaan myös aiemmin julkaistut tiedot, mutta joka toimituksessa tiedetään, kuinka usein tätä kohtaa lyödään laimin. Liian usein. Netin maailma on vaarallinen toimittajille, koska se houkuttelee hankkimaan nopeusvoittoja. Luotetaan siihen, että toinen toimitus on tehnyt työnsä huolellisesti. Mutta kun se ei ole."

"Journalistit ovat jatkuvasti tietoisten harhautusyritysten kohteena. Eräs amerikkalainen julkkis laittoi taannoin Twitteriin tahallaan uutisankan itsestään. Se meni salalamannopeasti läpi maailman tiedotusvälineissä, kun yksikään toimittaja ei vaivautunut tarkistamaan, pitikö tieto paikkansa. Suomessa kaksi iltapäivälehteä joutui pari vuotta sitten ”lottovoittajien” huijaamiksi, mutta vain toinen niistä meni lankaan."

Lähde: Risto Uimonen, "Enkeli-Elisa on varoitus", blogikirjoitus 21.8.2012, http://www.jsn.fi/blog/enkeli-elisa-on-varoitus/

---

Yllättävää ja huomionarvoista JSN:n puheenjohtajan Risto Uimosen ratkaisussa oli mielestäni se, että Risto Uimonen näki hyveenä sen, että STT uskollisesti toisti tiedotteessa tutkijan omassa asiassaan tiedottamaa viestiä.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että tiedotusvälineen tehtävä ei Risto Uimosen mielestä ollut tarkistaa välittämänsä tiedotteen sisältöä mistään muusta lähteestä, jota minä pidin tässä tapauksessa totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisen edellytyksenä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriitainen journalistin ohjeiden kohtien 8 ja 10 kanssa.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että yleisön ei tarvinnut tässä tapauksessa pystyä erottamaan tosiasioita omassa asiassaan tiedottavan henkilön mielipiteistä ja näkemyksistä. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 11 kanssa.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun tapauksessa niin, että tiedotusvälineen ei tarvitse suhtautua tietolähteeseensä kriittisesti. Nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 12 kanssa.

(Muokkaus: järjestetty tekstiä uudelleen)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En usko, että varsinainen pyrkimyksesi on lopettaa tieteestä kirjoittaminen varsinaisten tiedejulkaisujen ulkopuolella.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Miksi tieteestä kirjoittaminen tiedejulkaisujen ulkopuolella pitäisi lopettaa?

Toimittaja hyvin harvoin on asiantuntija sillä alalla, jota toimittajan kulloinenkin juttu koskee. Näin ollen toimittaja yleensä ei ole syvällisesti perehtynyt juttunsa aiheeseen, ja aiheeseen perehtynyt tietolähde voi pystyä manipuloimaan toimittajaa, koska tietää aiheesta enemmän. Tämä korostaa tietojen tarkistamisen tärkeyttä.

Jos Risto Uimosen tässä ratkaisussa osoittama kanta yleistyy, tiedotusvälineiden taso laskee entisestään. Tämä on mielestäni hyvin valitettavaa. Risto Uimonen kirjoitti tästä asiasta osuvasti blogikirjoituksessaan "Uhkapeliä uskottavuudella" 19.10.2011:

"Panelistit antautuivat myös pohtimaan, minkä viestimien tietoja voisi julkaista tarkistamatta niiden todenperäisyyttä. Journalistisen etiikan vaalijoiden hiukset nousivat tässä vaiheessa pystyyn. Journalistin ohjeiden kohta 10 on nimittäin näiltä osin täysin lahjomaton.

Siinä todetaan, että tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Koko media-ala halusi pitää tämän kohdan voimassa, kun Journalistin ohjeita uudistettiin viime vuonna.

Kohta 10 kilpailee siitä huolimatta eniten rikotun eettisen ohjeen kyseenalaisesta kunniasta piilomainontakiellon kanssa. Toimittajat haluavat uskoa hyvää kollegoistaan naapurivälineissä − että nämä ovat tehneet työnsä hyvin ja tarkistaneet tietonsa.

Todellinen syy lienee muualla. Toimitusten keskinäisen nopeuskilpailun takia ei ole aikaa tarkistaa toisessa välineessä julkaistujen tietojen oikeellisuutta. Toimitukset pelaavat riskillä. Korjataan virhe, jos sellainen löytyy, niissä ajatellaan."

"Journalismin uskottavuus on jo heikentynyt Suomessa, kuten arvostusmittaukset osoittavat. Suunta on vaarallinen juuri nyt, kun perinteinen media joutuu taistelemaan ankarasti elintilastaan. Toimitusten ei odottaisi vahvistavan laskevaa trendiä julkaisemalla tarkistamatonta tietoa."

http://www.jsn.fi/blog/uhkapelia-uskottavuudella/

Toimituksen poiminnat