*

jyrkikuoppala

Tiedotusvälineet vs. tutkimusnäyttö: HPV-rokote ja kohdunkaulansyövän ehkäisy

Taannoin uutisoitiin STT:n välittämänä Helsingin Sanomissa, kuinka "Suomalainen rokotetutkimus sai kansainvälistä huomiota". Uutisessa kerrottiin, että Naturen erikoisnumero kertoi suomalaistutkimuksen tuloksista. http://www.hs.fi/kotimaa/Suomalainen+rokotetutkimus+sai+kansainv%C3%A4list%C3%A4+huomiota/a1305596324447#

Monet edes hiukan tiedemaailmaa seuraavat olivat varmasti varsin vaikuttuneita tällaisesta uutisesta, onhan Nature hyvin arvostettu tiedejulkaisu - uutisesta sai käsityksen, että suomalaiset rokotetutkijat ovat saaneet artikkelin julkaistua Naturessa, hienoa! Esimerkiksi Tampereen yliopiston tiedotuksessa - joka tiedotteen maailmalle välitti - työskentelevä henkilö kertoi, että tutkijan Naturessa julkaistuksi saama artikkeli on ilman muuta tiedotteen paikka.

Itse asiassa kyseessä kuitenkaan ei ollut Naturessa julkaistu tiedeartikkeli, vaan Naturen liitteessä julkaistu mm. haastatteluja sisältävä artikkelikokoelma, joista yhdessä käsiteltiin suomalaistutkimusta ja haastateltiin suomalaistutkijaa. Liite on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.nature.com/nature/journal/v488/n7413_supp/index.html#out

Tarkemmin liitettä lukiessa kävi ilmi, että tämä Naturen liite on Suomen Lääkäriliiton ja tamperelaisen rokotetutkijoiden yhteenliittymän Vactian sponsoroima. Nämä tahot ovat siis maksaneet Naturelle rahaa liitteestä. Lääkäriliiton lehti Suomen Lääkärilehti lisäsi tästä maininnan uutiseensa, kun hämmästelin, eikö olisi asianmukaista tästä kertoa: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12361/type=1

HS on otsikoinut uutisensa niin, että kärjeksi on muodostunut suomalaisen tutkimuksen suomalaistutkijoiden ja -lääkärien sponsoroimassa lehdessä saaama huomio, tosin sponsorointia ei HS maininnut. Ei myöskään STT.

STT:n uutisessa keskeisin "faktaväitteeltä" näyttävä uutinen on tämä: "Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää."

Huomioiden se, että STT:n uutinen kertoo Naturen suomalaistutkimukselle osoittamasta huomiosta, tämä STT:n uutisen keskeisin "faktaväite" on ällistyttävä. STT:n väite on nimittäin täsmälleen päinvastainen sen kanssa, mitä Naturen liite kertoo. Naturen liitteessä tulee moneen kertaan esille, että tutkimus _ei_ ole osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää, vaan tästä näyttö saadaan vasta vuosien kuluttua pitkäaikaistutkimusten jälkeen. Tämä viesti toistuu niin ingressissä, kuvatekstissä kuin artikkelin loppulauseessakin. Esimerkiksi:

"Although successful, the vaccine trials did not demonstrate anticancer activity; approval was based on the assumption that eradicating HPV infection would reduce or eliminate the risk of cervical cancer. Lehtinen admits that proving this final step will require a long-term human study."

Lähde: http://www.nature.com/nature/journal/v488/n7413_supp/full/488S4a.html

Molemmat STT:n uutisen luomista mielikuvista - Nature-julkaisu ja kohdunkaulansyövän ehkäisyteho -  siis osoittautuivat perusteettomiksi. STT:n kertoman mukaan uutinen perustuu Tampereen yliopiston tiedotteeseen. Herää kysymys - kun uutinen perustuu tiedotteeseen, mikä on toimittajan tehtävä?

Tampereen yliopiston tiedotushenkilöäkin hämännyt Nature -mielikuvalla ratsastaminen ei ole asiavirhe, ja vastaavat ovat hyvin yleisiä tiedotusvälineissä ja tiedotuksessa. Uutisia seuraava voi äänestää lähinnä jaloillaan, tosin STT:n tapauksessa tämäkin on hiukan vaikeaa, koska STT:n asiakkaita ovat toiset mediat, eivät suoraan uutisten käyttäjät.

 

HPV-rokotteen kohdunkaulansyövän torjumistehon osalta kyse on asiasta, jossa on mahdollista myös vedota toimittajan tehtäviin ja ohjeisiin. Niinpä lähetin allaolevan kantelun Julkisen sanan neuvostoon.

 

----

 

"Uutisen keskeinen asiavirhe on väite "Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.", joka nähdäkseni on uutisen keskeisin väite, pääväite.

Tämä väite on päinvastainen niiden Nature -lehden (Suomalaisten Suomen Lääkäriliiton ja Vactian sponsoroiman) liitteessä esitettyjen tietojen kanssa, johon uutisessa viitatataan. Nature -lehden liitteen mukaan rokotteen tehoa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä vasta tutkitaan, ja vastaus selviää vasta vuosien kuluttua, eli Nature -lehden liitteestä selviää, että tutkimus ei ole osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.

STT ilmoituksensa (Mimma Lehtovaara 3.9.2012) mukaan on perustanut uutisensa Tampereen yliopiston tiedotteeseen.

Nähdäkseni STT on toiminnassaan jättänyt noudattamatta journalistin ohjeiden kohdat 8, 10, 11 ja 12, koska ei ole tarkistanut tietoja muista lähteistä kuin Tampereen yliopiston tiedotteesta, eikä ole pyrkinyt totuudenmukaisuuteen.

STT ei ole oikaissut virhettään siitä huolimatta, että virhe on saatettu sen tietoon. Nähdäkseni STT on tässä jättänyt noudattamatta journalistin ohjeiden kohdan 20.

STT:n uutinen on ilmestynyt linkkinä mainitun Helsingin Sanomien ohessa lukuisissa muissa tiedotusvälineissä. Liitteessä on uutinen sellaisena kuin se on STT:ltä lähetetty ja uutispäällikkö Merja Könönen sen 24.9.2012 on minulle pyynnöstä lähettänyt."

 

8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.


20. Olennainen virhe on korjattava heti tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla ja lisäksi julkaisussa, jossa virhe on alun perin ollut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Voi kunpa toimittajat viitsisivät tehdä työnsä, jottei kaikki jäisi tarkkasilmäisten lukijoiden varaan. En tiedä onko lehdestä lukemaansa joskus voinut uskoa, mutta ainakaan nykyisin ei voi eikä pidä, ei ennen kuin tarkistaa asioiden oikean tolan muualta. Kun virheet tulevat STT:n kautta, ei toisesta lehdestä tarkistaminen kyllä auta mitenkään, mutta netitse pääsee yleensä lähteille tai asiasta löytyy julkista keskustelua.

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen

Kyllä Jyrki Kuoppala on ehdottomasti väärässä. Kaikki mikä julkaistaan netissä on totta ja paikkaansapitävää. Ja jos vielä STT laittaa nimensä alle, vastaa se jo jumalallista totuutta.
Toivottavasti kantelu etenee. Itse tein kysyelyn, miten on mahdollista että painettu lehti voi muuttaa yleisöosastokirjoituksia haluamaansa suuntaan ja vääristellä jopa otsikot. Sain vastauksen että ei saakaan, mutta mitäs se lehteä hetkauttaa. Toimittaja on aina oikeassa.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Ei se mitään, alan tottua olemaan väärässä JSN:on kanssa keskustellessani.

Odotan kyllä mielenkiinnolla, millaisilla sanakäänteillä Risto Uimonen tällä kertaa kantansa muotoilee/muotoiluttaa, jos nyt sitten ottaa edes käsittelyyn.

Aiemmalla kerralla tein perusteellisen kantelun, ja JSN kiinnitti oikein huomiota siihen, että kantelu oli 24-sivuinen, ja mainitsi pituuden erikseen. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen sitten kuittasi kantelun kaikki yksityiskohdat tällaisella tiiviillä vastineella:

"Kantelu on jokaisessa yksittäisessä kohdassa ilmiselvästi aiheeton. Artikkeli perustuu huolelliseen valmisteluun ja luotettaviin lähteisiin. Lehti on artikkelikokonaisuuden julkaisemisella osallistunut merkittävään yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvää journalistista tapaa noudattaen." (aiheesta hiukan enemmän toisessa blogikirjoituksessa http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8703... )

Olen nyt koettanut ottaa opiksi. Päättelin, että toimittajat ovat ilmeisesti tottuneet tiiviiseen tekstiin ja lyhyeen ilmaisuun, ikään kuin selkokieleen, eivätkä jaksa pitkiin, yksityiskohtaisiin kirjoituksiin perehtyä. Niinpä nyt kirjoitin tuon blogikirjoituksessa olevan version, joka on ruudullani 25 riviä. Liitteessä sitten muutama sivu, mutta silti yhteensä oleellisesti vähemmän yhteensäkin kuin aiemmassa, ja ehkä niitä voi helpommin skippaillakin. Ainakin nyt on kuitenkin itse kantelu tiiviisti yhdellä koolla, joten ehkäpä nyt on paremmat mahdollisuudet saada viesti perille.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Jottei kukaan tulisi vahingossa harhaanjohdettua tuossa aiemmassa JSN-asiassa
(em. blogikirjoituksen kautta löytyvät paperit täydellisinä), täytyy myös lisätä, että koulutukseltaan pappismies, mm. Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja parilla käräjäoikeustuomiolla (julkinen herjaus sekä kunnianloukkaus) meritoitu Suomen kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen, perusteli väärässäoloani ym. kanteluni yksityiskohdat kiistävän lausunnon lisäksi myös seuraavilla näkemyksillä:

"Julkisen sanan neuvostolle
=======================

Asia: Vastine kanteluun 4582/AL/11 - Kuoppala / Suomen Kuvalehti

Länsimaisen terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivi on näyttöön perustuva lääketiede
(Evidence-Based Medicine EBM). Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että terveydenhoidon
ratkaisutoiminnan lähtökohtana on vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuva tieto.
Osana tieteellistä tutkimusta ovat laajoin tilastotieteellisin menetelmin selvitetyt hyödyt ja haitat hoitotoimenpiteistä taikka sairauksien ehkäisemisestä.
Länsimaissa erityisesti on merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi muodostumassa erilaiset koulukunnat, joissa lääkärit ja/tai vailla lääketieteellistä koulutusta olevat henkilöt ja tahot joko itse tekevät taikka suosittelevat kansalaisille hoitopäätöksiä ja terveydenhuoltoon liittyviä ratkaisuja sivuuttaen tieteellisin metodein aikaansaadut tulokset. Ratkaisut perustuvat uskomuksiin, joiden noudattaminen saattaa johtaa merkittäviin terveydellisiin joko yksilöä tai koko yhteiskuntaa kohtaaviin riskeihin.
Länsimaisen demokratian kulmakivi on sananvapaus. Joukkotiedotuksen osalta sanan-
vapaus voi toteutua vain edellytyksin, että toimituksellisia ratkaisuja ei missään olosuhteissa luovuteta toimituksen ulkopuoliselle.

Suomen Kuvalehden lähtökohdat artikkelin julkaisemiselle

1. Suomen Kuvalehti on artikkelikokonaisuudessa käyttänyt sananvapautta perusta-
malla kriittisen kannanottonsa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävässä asiassa globaalisti hyväksyttyyn terveydenhoidon perustaan (= EBM).

2. Kiistaton tosiseikka on, että kaikista lääketieteellisistä interventioista vaikuttavin kautta medisiinisen historian ovat rokotukset, jotka ovat nostaneet keskimääräistä elinikää globaalisti enemmän, kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö. Rokotusinfo ry:n useat kannanotot ovat vailla lääketieteellistä pohjaa ja ne näin ollen on katsottava uskomuksiksi. Yhdistyksen toimintaa pitää voida arvioida erityisen kriittisesti sen johdosta, että sen kannanottojen seurauksena voi syntyä terveydellisiä riskejä yksittäisille kansalaisille aina pikkulapsista lähtien, myös riski jo ”voitettujen” vakavien sairauksien ilmaantumisesta uudelleen."

Nähtäväksi jää, ovatko tämäntyyppiset perustelut Julkisen sanan neuvoston käytettävissä myös tässä blogikirjoituksessa käsitellyn asian osalta.

Nähdäkseni on jokseenkin kutkuttavaa, että pappiskoulutettu, tiettävästi vailla lääketieteellistä koulutusta oleva henkilö tällä tavalla antaa lausuntoja lääketieteen alalta samalla kritisoiden muita lääketieteellistä pohjaa vailla olevien lausuntojen antamisesta ja perustelee näkemyksiään lääketieteellisillä näkemyksillään, kun keskustelun kohteena _pitäisi_ olla _jounalistin ohjeiden_ noudattaminen.

Paavo Haavikko jo sen kauan sitten sanoi: "Parodia on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse."

Ville Jalovaara

'Työryhmän ohjauksessa ja tukena on koko arviointityön ajan toiminut THL:n Rokotusohjelmayksikön mallinnusryhmä. Viikottain kokoontunut mallinnusryhmä keräsi tautitaakka-aineiston, josta arvioitiin HPV-tautien nykyinen tautitaakka ja sen kustannukset sekä kustannus-vaikuttavuusmallin kustannusmuuttujat. Lisäksi mallinnustyöryhmä on rakentanut simulaattorin, jolla HPV-infektioiden leviämistä ja syöpien kehittymistä väestössä voidaan simuloida laskennallisesti eri rokotus- ja seulontaskenaarioilla. Rokotusten vaikuttavuus syöpätaakkaan tulee näkymään aikaisintaan 10–15 vuoden kuluttua ja merkittävämmin vasta yli 20 vuoden kuluttua. Tämän vuoksi rokotusohjelman vaikuttavuutta kohdunkaulan syöpään voidaan tällä hetkellä arvioida vain matemaattisin mallein.'

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/94d6f45d-22e1-4b...

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Sivumennen, tuon THL:n työryhmäraportin laatineen, THL:n pääjohtaja Pekka Puskan nimittämän 13-jäsenisen työryhmän jäsenistä valtaosa raportoi taloudellisia sidonnaisuuksia HPV-rokotteiden valmistajiin. Alan yleisestä käytännöstä ja omien johtajiensa (Terhi Kilpi ja Juhani Eskola, Lääkärilehti 37/2010) linjauksista poiketen THL ei julkistanut näitä sidonnaisuuksia raportissaan.

teemu kalliojärvi

Loistava kirjoitus Jyrkiltä! Toivottavasti selkeästi asiapitoinen tekstisi saisi paljon näkyvyyttä, tämä(kin) aihe vaatisi todella rajujen vääryyksien penkomista!

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Kiitos Teemu.

Asiaa saa toki levittää muualle esim. Facebookin tms. kautta.

Tuli juuri vastaan sellainenkin uutinen, että alan tiedotusväline Mediuutiset on yhdessä rokotevalmistaja GlaxoSmithKlinen kanssa järjestänyt tilaisuuden, jossa on juhlittu HPV-rokotteen saamista rokotusohjelmaan, ja kertoo tästä avoimesti nettisivuillaan:

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/hpvrokote+t...

Uutisessa on näkyvästi esille Pekka Nieminen, joka on varsin paljon tiedotusvälineissä kehunut HPV-rokotteen etuja, ja joka oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HPV-rokotetyöryhmän henkilöistä se, jolla oli pisin sidonnaisuusluettelo.

Tosiaan tuon THL:n pääjohtaja Pekka Puskan nimittämän 13-jäsenisen työryhmän jäsenistä valtaosa raportoi taloudellisia sidonnaisuuksia HPV-rokotteiden valmistajiin. THL ei julkistanut näitä sidonnaisuuksia raportissaan, mutta Rokotusinfo ry on julkaissut sidonnaisuusluettelon: http://www.rokotusinfo.fi/tiedostot/thl-hpv-sidonn...

teemu kalliojärvi

voivoivoi..

Paljonko näitä pitää tulla ennen kuin "voimasuhteet" mediatilassa vaihtuu..

http://yle.fi/uutiset/laakeyhtiolle_miljardisakot_...

Koitetaampa saada sanaa kiertämään ;)

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Vilkuilin hiukan noita JSN:n sivuja ja etsin sieltä mainintoja STT:stä. Kovin niukasti löytyi, ei ole yhtään ratkaisua jossa vastaajana olisi STT. Niinpä epäilen, että olen saanut Julkisen sanan neuvoston sihteeriltä väärän tiedon että STT kuuluu toimivaltaan, ja tosiassa se ei kuulu, kuten alunperin minusta näyttikin. Tulin sitten kuitenkin soittaneeksi JSN:oon ja sain sihteeriltä vastauksen että kyllä STT kuuluu, jonka vuoksi sitten tulin kantelun jättäneeksi. Mutta ei missään ole mainintaa, että STT olisi liittynyt jäseneksi tai kuuluisi toimivallan piiriin, jolle yksinkertaisin selitys lienee, että ei ole liittynyt eikä kuulu. JSN:n säännöt kyllä sallivat tietotoimistojen liittymisen.

Näin ollen ennakoin, että Risto Uimonen voi vastata, että kantelua ei oteta käsittelyyn, koska STT ei kuulu toimivaltaan. Mahdollisesti voisi mennä silläkin lailla, että HS (joka uutinen on mainittu kantelussa linkkinä) ei ole tehnyt mitään moitittavaa, koska siltä ei ole kukaan oikaisua pyytänyt.

Niinpä olisi paikallaan pyytää kaikkia STT:n uutisen virheellisen pääväitteen julkaisseita medioita oikaisemaan virheellinen uutisensa, ja elleivät oikaise, pistää asia eteenpäin näiden medioiden osalta. Olen tämän valmis tekemään, mutta tarvitsen tähän tietoja.

Löytyisikö apuja siihen, että saisin tietää, missä lehdissä ja minä päivinä uutinen on julkaistu STT:n lähettämässä muodossa? Lisäksi olisi hyvä jos olisi kopio uutisesta jos se on julkaistu muokattuna STT:n versiosta. Mediaseurantaa voi laittaa vaikka tänne tai kirjoitella suoraan minulle jkp@iki.fi.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

No niin, löytyihän tähän nyt selvyys. STT, tarkkaan ottaen STT-Lehtikuva kuuluu Julkisen sanan neuvoston toimivallan piiriin. JSN:n sivuilla oleva kohta

"Neuvosto ja puheenjohtaja voivat käsitellä tämän perussopimuksen hyväksyneissä joukkoviestimissä julkaistua toimituksellista aineistoa sekä sen erottuvuutta mainosaineistosta. Myös tietotoimistot voivat kuulua neuvoston ja puheenjohtajan toimivallan piiriin."

on nähtävästi tulkittava siten, että toimivallan piiriin kuulumiseen edellytyksenä ei ole JSN:n jäseneksi liittyminen tai sen toimivallan piiriin hakeutuminen kuten sen ensiksi hahmotin, vaan STT:n tätä nykyä katsotaan kuuluvan toimivallan piiriin, vaikkei ole jäseneksi liittynyt tai toimivallan piiriin hakeutunut.

Ratkaisuja ei STT:n mukaan löydy siksi, että yhtään sellaista asiaa, jossa STT on ollut kantelun kohteena, ei ole mennyt käsittelyyn asti - toisin sanoen tällaiset kantelut ovat tulleet Risto Uimosen karsimiksi.

Tällainen käytäntö on vallinnut STT:ltä saadun muistikuvan mukaan muutaman vuoden, ehkä pari vuotta.

Eli näillä mennään ja sitten vain odotellaan, antaapa sitten niiden muiden lehtien olla eli ei tarvitse niitä uutisia hakea, nyt vain odotellaan millaista muotoilua takaisinpäin tulee, ja tuleeko tästä ensimmäinen käsiteltäväksi otettu suoraan STT:tä koskeva asia vai ei.

Käyttäjän jyrkikuoppala kuva
Jyrki Kuoppala

Risto Uimosen ratkaisu tuli nopeasti eikä yllättänyt. Risto Uimonen karsi kantelun eli sitä ei oteta Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn.

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että lehden tehtävä ei Risto Uimosen mielestä ole tarkistaa välittämänsä tiedotteen sisältöä mistään muusta lähteestä, eikä tarvitse näin ollen pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriitainen journalistin ohjeiden kohtien 8 ja 10 kanssa).

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että yleisön ei tarvitse pystyä erottamaan tosiasioita omassa asiassaan tiedottavan henkilön mielipiteistä ja näkemyksistä (nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 11 kanssa).

Ymmärrän Risto Uimosen ratkaisun niin, että tiedotusvälineen ei tarvitse suhtautua tietolähteeseensä kriittisesti (nähdäkseni ratkaisu on tässä ristiriidassa journalistin ohjeiden kohdan 12 kanssa).

Itse kantelun pääasiaa eli sitä, onko artikkelissa asiavirhe vai ei, Risto Uimonen ei käsittele mitenkään muuten kuin toteamalla, että asiavirheestä ei ole kyse - vaikka samanaikaisesti Risto Uimonen toteaa myös näin: "JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa kantaa tutkimuksen tulkintoihin."

Risto Uimonen sivuuttaa täysin myös sen, että STT:n uutisen maininta Naturesta luo mielikuvan tutkimusuutisesta, jossa kerrotaan Naturen erikoisnumerossa kerrotuista tutkimuksen tuloksista.

Kopio ratkaisusta on alla.

--------------

"Olette tehnyt kantelun Julkisen sanan neuvostolle. Neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen päätti 2.10.2012, että kanteluanne ei oteta käsittelyyn. Alla ote puheenjohtajan päätöspöytäkirjasta. Voitte tehdä asiasta uudelleenkäsittelypyynnön, josta neuvoston perussopimuksessa kirjoitetaan seuraavasti:

”Jos puheenjohtajan päätös perustuu ilmeisen virheelliseen tietoon, voidaan kantelu ottaa uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleenkäsittelypyynnön ratkaisevat varapuheenjohtajat ja neuvoston valitsema yleisön edustaja tai hänen sijaisensa. Puheenjohtaja ja alkuperäisen esityksen puheenjohtajalle valmistellut sihteeri ovat esteellisiä. Pyyntö on jätettävä neuvoston toimistoon kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty.”

--

293. 5001/SL/12 Kuoppala / STT-Lehtikuva (Vänttinen)

Tämä kantelu jäi pöydälle 25.9.

---

Kantelu on kohdistettu STT-Lehtikuvaan. JSN:n perussopimuksen

toimivaltapykälän (2§) mukaan neuvosto voi käsitellä myös tietotoimistoja. STT:n

juttu on julkaistu mm. Helsingin Sanomissa 30.8.2012, joten kyseessä on

julkaistu aineisto.

STT:n juttu näyttää tältä (saatu STT:n arkistosta 1.10.2012):

Suomalainen rokotetutkimus sai kansainvälistä huomiota

[Juttu] 30.08.2012, 11:10 699 merkkiä

Tampere, 30.8. Kotimaa, stt 089

Suomalainen rokotetutkimus on saanut kansainvälistä huomiota.

Tutkimus on osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän

kohdunkaulansyöpää. Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin luonnontieteen Naturelehden

elokuun erikoisnumerossa.

Rokote ehkäisee ärhäkimpien papilloomavirustyyppien HPV16:n ja HPV18:n lisäksi

odotettua laajemmin myös muiden HPV-tyyppien aiheuttamia infektioita. Tiedolle

papilloomarokotteen tehosta eri syöpätyyppien ennaltaehkäisyssä on maailmanlaajuista

kysyntää.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Väestöliiton rokotetutkimukseen osallistui

Suomessa yhteensä 24000 tyttöä, jotka olivat 16–19-vuotiaita. (STT)

Kantelu kohdistuu jutun kohtaan, jossa todetaan seuraavasti: "Tutkimus on

osoittanut tyttöjen papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää."

Kantelijan mielestä kyse on asiavirheestä. Kantelija perustelee väitetään samalla

Nature-lehdellä, johon uutisessakin viitataan: ”Nature-lehden liitteen mukaan

rokotteen tehoa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä vasta tutkitaan, ja vastaus selviää vasta

vuosien kuluttua, eli Nature-lehden liitteestä selviää, että tutkimus ei ole osoittanut tyttöjen

papilloomavirusrokotusten ehkäisevän kohdunkaulansyöpää.”

Kantelija on ollut yhteydessä STT-Lehtikuvaan, pyytänyt virheen korjausta ja

saanut tietää, että juttu perustuu Tampereen yliopiston tiedotteeseen

http://www.uta.fi/ajankohtaista/tiedotteet/arkisto...

Tiedote alkaa seuraavasti:

”Suomalaisten tekemä tutkimus ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektioiden ja niiden

pahanlaatuisten seurausten torjunnasta on saanut kansainvälistä huomiota

luonnontieteen johtavan Nature -lehden 30. elokuuta julkaistussa erikoisnumerossa.

Suomesta saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet HPV-rokotuksen ehkäisevän

paikallisesti kasvavaa syöpää.”

Tiedotteen loppuosassa kerrotaan professori Matti Lehtisen sanoin hänen

johtamastaan tutkimuksesta.

Yliopisto siis kertoo tiedotteessaan siitä, että Nature on julkaissut artikkelin

suomalaisesta rokotetutkimuksesta. Sen jälkeen tiedote kertoo Lehtisen sanoin

tutkimustuloksista. Tiedotteessa ei referoida Naturen artikkelia.

STT-Lehtikuvan sähkeuutinen lähtee liikkeelle kansainvälisestä huomiosta

Nature-lehdessä ja kertoo mm., että Tutkimus rokotteen tehosta huomioitiin

luonnontieteen Nature-lehden elokuun erikoisnumerossa. Muilta osin STT:n uutinen

on uskollinen Tampereen yliopiston tiedotteelle eli kertoo tutkimuksen tekijän

tietoja omasta tutkimuksestaan.

Lyhyt yhteenveto:

STT-Lehtikuvan uutisessa kerrotaan tutkimuksen saamasta kansainvälisestä

huomiosta. Sen jälkeen tutkija kertoo tutkimuksensa tuloksista. Uutinen perustuu

yliopiston tiedotteeseen. Tietotoimistolla on ollut riittävät perusteet luottaa

uutisensa lähteeseen. Uutisessa ei ole asiavirhettä.

Kantelija tulkitsee, että STT:n uutisessa on siteerattu väärin Naturen artikkelia,

vaikka uutisessa ei ole siteerattu artikkelia lainkaan. Uutisessa vain kerrotaan,

että tutkimus on saanut kansainvälistä huomiota ja että Nature kertoo rokotteen

tehosta. Kyse ei ole asiavirheestä, vaan kantelijan ja STT:n erilaisista

lähestymiskulmista.

JSN ei ole lääketieteellisen tutkimuksen asiantuntijaelin, joten se ei voi ottaa

kantaa tutkimuksen tulkintoihin. Hyvän journalistisen tavan kannalta uutisessa ei

ole ongelmia, joten sitä ei ole syytä ottaa käsittelyyn.

Linkki Naturen artikkeliin:

http://www.nature.com/nature/journal/v488/n7413_su...

Esitys: Karsitaan.

Päätös: Karsittiin.

--

Krista Turunen

hallintosihteeri

Julkisen sanan neuvosto

Vironkatu 3 D

00170 Helsinki

09-1357 494"

Toimituksen poiminnat